Fiksu kaupunki -hankkeessa kokeillaan arjen fiksuja palveluita yhdessä kaupungin yksiköiden, kaupunkilaisten ja yritysten kanssa. Nyt aukeavaan Takaisin reitille -kokeiluohjelmaan haetaan rakentuvaan ympäristöön sopivia älykkään opastamisen palveluita ja niitä tukevia teknologioita erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ohjaamiseen.

Kokeilujen paikkana on Pasila, jossa reitit ja kulkuväylät muuttuvat rakennustöiden vuoksi alituiseen ja siksi ihmiset eksyvät herkästi. Erityisesti pyöräilijät ja kävelijät saattavat eksyä, kun työmaa tai tapahtuma katkaisee yllättäen tutun reitin.

Hausta valitaan 2–3 ratkaisua kokeiltavaksi Pasilassa yhdessä kaupungin asiantuntijoiden ja Fiksu kaupunki-tiimin kanssa. Yhteistyössä on mukana myös Mall of Tripla. Kokeilut toteutetaan vuoden 2022 loppusyksyn ja vuoden 2023 kevään aikana. Kokeiluohjelma tukee ratkaisujen kehitystyötä ja tarjoaa mahdollisuuden testata niitä aidossa kaupunkiympäristössä.

Tarjouskilpailun kokonaisbudjetti on enintään 35 000 euroa. Yhden kokeilun enimmäiskustannus on 15 000 euroa, alv 0 %.

Takaisin reitille -kokeiluohjelman tavoitteena on saada tietoa uudenlaisista ja innovatiivisista opastamisen ratkaisuista. Kehitystarpeita, joihin kokeilut voisivat vastata, on tunnistettu väliaikaisen opastamisen, puolijulkisten tilojen ja pyöräilyopastamisen toteuttamiseen liittyen. Väliaikaisella opastamisella tarkoitetaan lyhytaikaista tehostettua opastamista esimerkiksi työmaan ympärillä tai tapahtuman yhteydessä. Puolijulkisella tilalla puolestaan viitataan julkisen ja yksityisen tilan väliin jäävään alueeseen, kuten kauppakeskukseen. 

Pyöräilyopastuksen keskiössä ovat pyöräilijät ja heidän erityistarpeensa opastukseen liittyen. Lisäksi ajatuksena on saada oppeja uusista käyttäjälähtöisistä sovelluksista ja teknologioista, joilla voidaan tukea opastamista, todentaa sen tehokkuutta ja tunnistaa opastamisen tarpeita kaupunkiympäristöstä. 

Tarjouspyyntö sisältää kuvauksen haun kohteesta ja hakumenettelyistä. 

Tarjoukset jätetään lomakkeella. 

Fiksu Kaupunki -hankkeen asiantuntijaraati arvioi määräaikaan mennessä toimitetut tarjoukset ja valitsee parhaimmat tarjoukset pisteytyksen sekä käytettävissä olevan kokonaisrahamäärän mukaan. Lopullinen valinta tapahtuu arviointikriteerien perusteella. Kaikki tarjouskilpailuun osallistujat saavat tiedonannon tuloksista. 

Tarjousten jättöaika on 24.10.2022 klo 16:00 mennessä. Valinnat julkaistaan 4.11.2022 mennessä.

Kokeiluohjelmasta järjestettiin suomeksi infotilaisuus torstaina 29.9.2022 kello 14–15:30, Urban3:ssa Maria01 stratup-kampuksella. Tilaisuuden tallenteen voi katsoa Forum Virium Helsingin YouTube-kanavalta. Infotilaisuuden materiaalit ovat myös julki.

Tarjousaikana on mahdollista esittää lisätietokysymyksiä. Tarjouspyyntöä koskevat kysymykset voi lähettää kirjallisesti 17.10.2022 mennessä osoitteeseen pyry.tamminen@forumvirium.fi (viestin otsikoksi: Takaisin reitille -kokeiluohjelma). Esitetyt kysymykset ja niiden vastaukset julkaistaan kokeiluhaun verkkosivulla. 

Fiksu kaupunki -hankkeesta vastaavat Forum Virium Helsinki ja Helsingin kaupunki. 

Fiksu kaupunki -hanke tuo kokeiluja ja älykästä kaupunkikehitystä Malmille, Mellunkylään, Malminkartano-Kannelmäkeen sekä Pasilaan. Hankkeenkumppaneita ovat Forum Virium Helsinki ja Helsingin kaupunki.

nostokuva: Lauri Rotko/Helsingin kaupungin kuvapankki

Co-creating smart & green neighborhoods, blocks and spaces event will gather the latest insights from Helsinki and other Nordic cities. 

When: 10th June 2022 10.00–12.00 EEST / 9.00–11.00 CET
Where: Webinar
Register with the form

Co-creating smart & green neighborhoods, blocks and spaces is an online-event organised by The Helsinki Innovations Districts -programme. Come and join the stream to hear fresh insights from the projects. 

The Helsinki Innovation District -programme has expanded smart city development to the suburbs and older districts under development. The talks include perspectives on retrofitting the smart city and getting inspired on experiences from the sharing cities in Sweden. We will also talk about experimentation with citizen engagement in planning of green spaces and get fresh insights on how the behaviour changes can be measured within urban spaces. 

Welcome
Maija Bergström, Project Manager, Helsinki Innovation Districts

Retrofitting the Smart City 
Kerkko Vanhanen, Programme Director, Forum Virium Helsinki  
Elina Eskelä, Senior Planning Officer, City of Helsinki

Sharing Cities
Charlie Gullström, PhD, Architect SAR/MSA, Research and Innovation Strategist, Sweco

Reflections:
Kimmo Rönkä, Future Living Specialist, Rönkä Consulting oy 

Experimentation in Circular Green Blocks
Annamaria Rossi, Project Manager, Forum Virium Helsinki

Nordic Collaboration: Healthy Liveable Neighbourhoods
Kaisa Spilling, Development Manager, Forum Virium Helsinki

Reflections:
Lauri Lemmenlehti, Senior Technical Expert, City of Helsinki
Magnus Egelund Thomsen, Project Manager, Copenhagen Solutions Lab 

How to Measure Public Space with Cultural Analytics
Damiano Cerrone, Partner, SpinUnit 

Q&A + Discussion

Photo: Lauri Rotko / Helsinki City Material Bank

Tarjoa ratkaisuasi mukaan kokeiluohjelmaan: Fiksu kaupunki -hanke etsii rohkeita ja kekseliäitä älyteknologiaa hyödyntäviä älykkään valaistuksen ja katutilan analytiikan ratkaisuja, jotka parantavat ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Yhden kokeilun arvo on korkeintaan 15 000 euroa (alv. 0%). Kokeiluja hankitaan 2-5, ja ne toteutetaan yhtä aikaa.

Nopeiden kokeilujen tavoitteena on edistää lupaavien konseptien kehittymistä palveluinnovaatioiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi. Ratkaisuja kokeillaan aidossa kaupunkiympäristössä muutaman kuukauden pituisen jakson ajan. 

Fiksu kaupunki -hanke auttaa kokeilujen käynnistämisessä, sopivan paikan löytämisessä ja viestinnässä. Lisäksi kokeilujen toteuttajia tuetaan käyttäjien tavoittamisessa sekä ratkaisun yhteiskehittämisessä asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. 

Kokeiluohjelman tavoitteena on saada tietoa uudenlaisista ja innovatiivisista valaistusta hyödyntävistä ratkaisuista, jotka sopivat erityisesti lyhytkestoisiin ja väliaikaisiin ohjaustarpeisiin, kuten tapahtuman reitin osoittamiseen, rakennustyömaan merkitsemiseen tai muuhun lyhytkestoiseen ohjaamiseen. 

Lisäksi tavoitteena on saada oppeja uusista teknologioista, joilla voidaan kerätä tietoa katutilasta kaupunkisuunnittelun tueksi. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä, miten tällaisia tiedonkeruun menetelmiä voitaisiin tulevaisuudessa yhdistää katuvalaisininfrastruktuuriin. 

Yhden kokeilun ei tarvitse vastata kaikkiin tavoitteisiin.

Kokeiltavia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi:

Kuva: Otso Kähönen / Helsingin kaupungin kuvapankki

Ratkaisujen kokeilualustoina toimivat Malminkartano ja Malmi. Kaupunginosat tarjoavat monipuolisen kokeiluympäristön uusien palvelujen ja tuotteiden testaamiseen. Molemmat alueet kehittyvät lähivuosina, ja kokeilut ennakoivat alueiden tulevia muutoksia. 

Kokeiltavista ratkaisuista saadaan käyttäjäpalautetta, oppeja ja käytännön kokemuksia. Ne antavat kokeiluja toteuttaville yrityksille ja kaupungille tietoa, millaiset ratkaisut voisivat toimia Malmilla, Malminkartanossa ja muualla Helsingissä. 

Katso Malmin ja Malminkartanon esittelyvideot.

Infotilaisuus pidettiin 8.11.2021. Katso tilaisuuden tallenne tai tutustu materiaaleihin:

Tutustu kokeiluhankinnan tarjouspyyntöön (pyyntöön lisätty 5.11. tieto, että tarjouksen tulee olla voimassa 31.1.2022 saakka).
Tarjoa kokeilua lomakkeella.

Toteutettavat kokeilut julkaistaan joulukuun aikana ja toteutetaan toukokuun loppuun mennessä. Tämä on Fiksu kaupunki -hankkeen ensimmäinen nopeiden kokeilujen haku.

Fiksu kaupunki -hankkeesta vastaavat Forum Virium Helsinki ja Helsingin kaupunki.

Tarjousaikana on mahdollista esittää kysymyksiä kokeiluohjelmasta. Tarjouspyyntöä koskevat kysymykset voi lähettää kirjallisesti 23.11.2021 mennessä osoitteeseen maija.bergstrom@forumvirium.fi Laittakaa viestin otsikoksi: Fiksu valo, viisas katu -kokeiluohjelma.

Voisiko kokeiluohjelmassa testata dynaamista valaistusta tai Smartnodes-järjestelmää?

Tulemme käyttämään kokeilussa Helsingin kaupungin kilpailutettua valaistuksenohjausjärjestelmää, mutta muista järjestelmistä voimme kokeilla esimerkiksi sensoreita. Vaikkapa nopeustutkat ovat hyvin mielenkiintoisia, kunhan ne keskustelevat kaupungin järjestelmän kanssa.

Voiko kokeilun toteuttaa myös liikenneväylällä, jossa on kulkuneuvoja?

Emme ole rajanneet tarkasti kokeilualueita kevyeen liikenteeseen, vaikka monet ehdotetut alueet ovatkin aukioita. Osa paikoista rajautuu myös teihin ja esimerkiksi Luutnantinaukio voisi sopia myös kulkuneuvoihin liittyviin kokeiluihin.

Millainen kadun ”pätkä” olisi mahdollista ottaa kokeilun paikaksi?Esimerkkejä mahdollisista kokeilualueista löytyy kokeilusivun esitysmateriaaleista, ja ehdotuksia soveltuvasta sijainnista voi kirjata jo tarjoukseen. Tarkka toteutuspaikka sovitaan jokaiselle valitulle kokeilulle erikseen heti valinnan jälkeen. Mahdolliset toteutuspaikkaan liittyvät edellytykset kokeilulle kannattaa kirjoittaa tarjoukseen auki selkeästi.

Talven liukkaat kelit saivat monet manaamaan Suomen säitä ja etenkin liukkaita kulkureittejä. Nyt Malminkartanossa kokeillaan yhtä ratkaisua, joka voisi auttaa sekä huoltoa että jalankulkijoita. 

Maaliskuun lopulla, sopivasti juuri ennen uusia lumisateita, Malminkartanonaukiolla alkoi Marjetas Academy Oyn sensorikokeilu, jossa mitataan kulkureittien olosuhteita. Kokeilu on osa Fiksu kaupunki -hankkeen Fiksu valo, viisas katu -kokeiluohjelmaa. 

Maahan upotetut ja tolppaan kiinnitetyt sensorit keräävät dataa ilman suhteellisesta kosteudesta, ilman lämpötilasta ja katurakenteen lämpötilasta neljästä eri syvyydestä. Mittausten pohjalta saadaan luotua olosuhdetietoja sekä määritettyä kastepiste ja ero kastepisteen ja ilman lämpötilan välillä. Suuri kastepiste-ero kertoo ilman kuivuudesta.

Dataa kerätään ympäri vuorokauden, jolloin nähdään, miten kulkureittien olosuhteet vaihtelevat. Suureiden avulla saadaan selville ne ajankohdat, jolloin on riski, että kadun pinta voi olla liukas. Dataa analysoimalla nähdään vuorokautinen vaihtelu ja opitaan, kuinka Malminkartanonaukion keliolosuhteet muuttuvat mikroilmastotasolla pidemmällä aikavälillä. 

Kokeilussa etsitään parhaita tapoja hyödyntää kerättyä tietoa, kuten tuoda tieto kunnossapidosta vastaavien käyttöön.

“Visionamme on kokeilla, mihin kaikkeen data mahdollisesti voitaisiin hyödyntää”, kertoo myyntipäällikkö Janne Jokinen Marjetas Academy Oylta.

Tulevaisuudessa esimerkiksi tutkimuslaitokset ja meteorologit voisivat hyödyntää kertyvää mikroilmastodataa sääennusteissaan. 

Kokeilussa selvitetään myös, miten sensoritietoa voisi yhdistää alueen valaistukseen. Silloin valot voisivat varoittaa jalankulkijoita ja pyöräilijöitä liukkaista. 

Malminkartanon sensorikokeilun lisäksi Fiksu kaupunki -hankkeen Fiksu valo, viisas katu -kokeiluohjelmaan kuuluvat myös Malminkartanon peltojen väliin pystytetyt siirrettävät aurinkovoimalla toimivat katuvalot. 

Fiksu kaupunki -hanke tuo innovaatiotoimintaa ja älykästä kaupunkikehitystä kaupunkiuudistusalueille Malmille, Mellunkylään ja Malminkartano-Kannelmäkeen sekä lisäksi Pasilaan. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Forum Virium Helsinki ja Helsingin kaupunki. Hanketta rahoittaa Helsingin kaupungin innovaatiorahasto. 

Aiemmin hankkeessa on kokeiltu muun muassa modulaarisia viherkeitaita yhdessä Innogreenin ja Parklyn kanssa.

Pääkuva: Vesa Laitinen

Malmilla ja Malminkartanossa kokeillaan älyteknologiaa hyödyntäviä valaistuksen ja katutilan analytiikan ratkaisuja vuoden 2022 aikana. Kolmen kokeilun tarkoitus on parantaa ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Fiksu kaupunki -hankkeen Fiksu valo, viisas katu -kokeiluohjelman kautta kerätään tietoa uudenlaisista ja innovatiivisista valaistusta hyödyntävistä ratkaisuista, jotka sopivat erityisesti lyhytkestoisiin ja väliaikaisiin ohjaustarpeisiin.

Malmille tuleva kokeilu sijoittuu Ala-Malmin puistoon. Siellä kaupunkilaiset pääsevät muuttamaan puiston valaistuksen värejä. Tällaista, kaupunkilaisten käsiin annettavaa ulkotilan värivalaistuksen ohjausta ei ole kokeiltu aiemmin Suomessa. Kokeilun toteuttaa Helsingin kaupungin ulkovalaistuksen ohjausratkaisun takaakin löytyvä teknologiayritys C2 SmartLight Oy. 

“Meistä on hienoa olla mukana tällaisessa kokeiluohjelmassa, jossa kehittämämme teknologia tuodaan ensi kertaa kaupunkilaisten saataville ja käyttöön. Mielenkiinnolla seuraamme ja otamme oppia siitä, millaista vuorovaikutusta tämä tuo puistoon ja sen ympäristöön.” sanoo toimitusjohtaja Jorma Tuuna-Väiskä C2 SmartLight Oy:stä.

Malminkartanossa toteutettavat kokeilut koskevat kulkureittien kunnon ajantasaista mittaamista ja nollaenergiavalaistusta eli valaistusjärjestelmää, joka ei ole kiinni sähköverkossa. Aurinkoenergialla toimivat, siirrettävät katuvalot tuodaan Malminkartanon peltojen välistä kulkevan, aikaisemmin valaisemattoman reitin varteen. Nollaenergiavalaistuksen toteuttaa Silux Oy.

”Odotamme, että aurinkokennovalaistus mahdollistaa tulevaisuudessa turvallisen valaistuksen alueilla, joille ei ole syystä tai toisesta mahdollista tai kannattavaa rakentaa katuvalaistusverkkoa”, kommentoi Christoffer Nyman Silux Oylta. 

Malminkartanonaukion kävelyreittien kuntoa mittavaat dropstick-sensorit ovat nekin uutta teknologiaa. Marjetas Academy Oyn sensoreista osa on upotettu maahan. Yhdessä maan päällä olevien mittareiden kanssa ne kertovat aseman alueella, pitääkö kulkureittejä esimerkiksi hiekoittaa tai sulattaa. Sensorit voivat viestiä myös paikallisille, mikä kadun kunto tänään on. Ne voi tulevaisuudessa yhdistää valoihin ja varoittaa näin kulkijoita reitin liukkaudesta. Kokeilussa tarkastellaankin, millä tavoin tämä kannattaisi toteuttaa. 

”Odotuksemme kokeilulta ovat kaksijakoiset: yhtäältä odotamme löytävämme sinänsä yksinkertaiselle lämpötila-arvolle lisää käyttömahdollisuuksia ja toisaalta toiveemme on laajentaa yleisesti käsitystä sensoreista, IoT-teknologiasta ja sensorin elinkaaren suunnittelusta. Tietenkään unohtamatta sensorin kierrätettävyyttä. Aina ei ole tarkoituksenmukaista hankkia epähomogeeniseen ympäristöön kestävyydeltään parasta mahdollista sensoriratkaisua. Optimoitu kestoikä tuo hankintahintaa alas, jolloin sensorin elinkaarikustannus jää usein huomattavasti pienemmäksi, kuin huollettava vaihtoehto”, sanoo Janne Jokinen Marjetas Oylta. 

Kokeiluohjelmaan valitut ratkaisut kerryttävät oppeja, joilla yritykset kehittävät palveluitaan ja joita tullaan hyödyntämään laajemminkin kaupunkia kehitettäessä. Fiksu valo, viisas katu -ohjelman kokeilut alkoivat Malminkartanossa maaliskuussa. Syksyllä on Malmin kokeilun vuoro. Kun se on tehty, kertyneet opit arvioidaan huolellisesti. Toimivimmat ratkaisut ovat monistettavissa muillekin alueille. 

Fiksu kaupunki -hanke tuo innovaatiotoimintaa ja älykästä kaupunkikehitystä kaupunkiuudistusalueille Malmille, Mellunkylään ja Malminkartano-Kannelmäkeen sekä lisäksi Pasilaan. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Forum Virium Helsinki ja Helsingin kaupunki. Aiemmin hankkeessa on kokeiltu muun muassa siirreltäviä viherkeitaita yhdessä Innogreenin ja Parklyn kanssa.

Jutun nostokuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Otso Kähönen

Viherkeitaat, tai vehreät oleskelupaikat, sijaitsivat kesän ja alkusyksyn ajan Malminkartanonaukiolla ja Ylä-Malmin torilla. Siirrettävistä elementeistä rakennetut keitaat sisälsivät penkkejä ja syötäviä kasveja ihmisille sekä kukkia pölyttäjille. Malminkartanossa oli myös shakkilauta ajanviettoa varten. 

Kaupunkikeitaat loivat alueille viihtyisän kohtaamispaikan, jossa järjestettiin kesän mittaan pienimuotoisia tapahtumia. 

“Kokeilujen kautta etsitään uusia ratkaisuja Helsinkiin. Nyt halusimme testata, miten siirrettävät viherratkaisut toimivat kohtaamispaikkana ja miten ne luovat viihtyisyyttä uudistuksia odottaviin kohteisiin”, sanoo Fiksu kaupunki -hankkeen projektipäällikkö Maija Bergström. 

Fiksu kaupunki testaa Helsingin kaupunkiuudistusalueilla ja Pasilassa uusia palveluita, ratkaisuja ja teknologioita. InnoGreenin ja Parklyn toteuttamat kaupunkikeitaat olivat hankkeen ensimmäinen kokeilu. 

Yritykset saivat kokeilusta hyödyllisiä kokemuksia konseptiensa jatkokehittämiseen. Useasta osasta koostuvat viherelementit voi koota ketterästi erilaisiin paikkoihin ja niitä voi käyttää monenlaisiin tarkoituksiin. Tulevaisuudessa viherkeitaita voisi nähdä esimerkiksi rakennustyömaiden liepeillä vähentämässä melua ja pölyä sekä ohjaamassa liikennettä oikeaan suuntaan.

”Parkly-moduulit ovat helposti siirrettäviä ja muokattavia, joten niistä koottavat vehreät oleskelupaikat toimivat monenlaisissa paikoissa ja ovat muunneltavissa ympäristöönsä sopivaksi”, muotoilija Päivi Raivio sanoo.

Seuraavaksi Parkly aikoo kokeilla uutta, helppokäyttöistä 3D ja lisätyn todellisuuden työkalua oleskelupaikkojen suunnittelussa yhdessä asukkaiden kanssa.

Asukkaat ottivat Malmin ja Malminkartanon vehreät kokeilut hyvin vastaan. He kehuivat varsinkin Innogreenin keitaan rehevää ulkonäköä sekä Parklyn tarjoamia osallistumismahdollisuuksia. Kehitysehdotukset koskivat keitaiden sijaintia alueella sekä niihin yhdistettyjä ajanviettomahdollisuuksia. Lapsille suunnatut parkour-rakenteet olivat yksi asukkaiden jatkokehitysehdotuksista. 

Moni alueen asukkaista pelkäsi, että vehreät rakenteet rikotaan tai niille tehdään ilkivaltaa. Pysäkit pysyivät kuitenkin kasassa koko kauden. Yritykset vastasivat niiden ylläpidosta.

“Rakennelman sijoittaminen julkiseen tilaan herätti etukäteen huolta siihen mahdollisesti kohdistuvan ilkivallan takia. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi ja positiivisen palautteen määrä yllätti. Malminkartanolaiset ottivat viherkeitaan todella omakseen”, sanoo Mikko Sonninen, Innogreenin toimitusjohtaja.

“Kokeilut osoittivat, miten kohtalaisen pienillä, konkreettisilla teoilla voidaan vaikuttaa kaupunkitilan viihtyisyyteen ja elävöittää kaupunkikuvaa”, sanoo kaupunginkanslian aluerakentamisen projektijohtaja Max Takala.

Hänen mukaansa konkreettiset kokeilut ovat hyvin tervetulleita aluerakentamisen alalle, jossa kehitys tapahtuu usein pitkän ajan kuluessa.

Fiksu kaupunki -hankkeelle kokeilu antoi käytännönläheisiä tuloksia paitsi viherkeitaiden käytöstä myös paikallisten kokemuksista. Hanke sai jatkoideoita katutilassa toteutettavien kokeilujen tarpeista ja seuraavista kokeiluista viestimisestä kaupunginosissa. Fiksu kaupunki -hanke pohjaa seuraavat kokeilunsa nyt kerätyille kokemuksille. 

Asukkaiden palautteet on koostettu aluerakentamisen käyttöön. Helsingin kaupunki puolestaan sai projektista arvokasta tietoa uudentyyppisten viherrakenteiden käytöstä.  

“Viherkeitaat voivat lisätä alueiden viihtyisyyttä ja viestiä ilmastotavoitteista. Ratkaisujen kokeileminen asukkaiden kanssa kaupunkilaboratorioissa, kuten Malminkartanossa ja Malmilla, auttaa sekä yrityksiä kehittämään palveluitaan että kaupunkia tunnistamaan testattujen tuotteiden mahdollisuudet“, Bergström sanoo. 

Seuraavat katutilassa näkyvät kokeilut ovat jo suunnitteilla.

Pohjoisen Kalasataman suunnittelussa tehdään jotain ainutlaatuista. Alueen kaavoitustiimin apuna työskentelee B.Green-hankkeen tekninen asiantuntija Lauri Lemmenlehti. Hän rakentaa kaavoittajien avuksi digitaalista mallia suunnitteilla olevan kaupunginosan viheralueista, puistoalueista aina korttelien sisäpihojen istutuksiin ja talojen viherkattoihin. 

Rakennusten suunnittelussa 3D-työkalut ovat jo arkipäivää. 

”Kolmiulotteisesta tietomallista saadaan helposti laskettua vaikkapa tarvittavien tiilien lukumäärä ja hinta”, Lemmenlehti kuvaa. 

Digitaalisen mallin avulla eri suunnitelmavaihtoehtojen ja kustannuslaskelmien luominen on helppoa. Mallin avulla voi myös helposti visualisoida päätöksentekijöille ja asuntojen ostajille, miltä suunnitelma toteutettuna näyttäisi. 

Sen sijaan luonnonympäristön 3D-mallintaminen ottaa vasta ensi askeleitaan. Puistosuunnitelmat laaditaan edelleen kaksiulotteisina karttoina. Syykin on selvä. 

”Rakennussuunnittelijoiden käyttämät tietomallit eivät oikein toimi luonnonympäristön 3D-mallintamisessa, koska luonto on jatkuvassa muutoksessa”, Lemmenlehti kertoo.

Teistä ja rakennuksista on nykyteknologialla helppo luoda suunnittelua nopeuttava 3D-malli. Kaupunkilaisten hyvinvoinnille tärkeä luonnonympäristö taas on erittäin haastava mallinnettava. 

Käyttöä 3D-luontomallille kyllä olisi. Fiksulla vihersuunnittelulla entistä tiiviimmin rakennetuista kaupunginosista voi tehdä paljon viihtyisämpiä. Sopivat puut tarjoavat suojaa sekä auringon paahteelta että tuulelta.

Viherkatot ja sadeveden viivytysaltaat taas ehkäisevät tulvia, kun sademäärät tulevat ilmastonmuutoksen myötä lisääntymään. Uusiin kaupunginosiin rakennetaan perinteisten kaupunkipuistojen lisäksi  myös viherseiniä ja -kattoja, tulvapuistoja ja hulevesikatuja. Niiden vaikutuksia kaupungin pienilmastoon ja vaikkapa tuulisuuteen on kuitenkin mahdotonta arvioida ilman digitaalisia mallinnustyökaluja. 

Lauri Lemmenlehti on koulutukseltaan maisema-arkkitehti – ja virtuaalisten luonnonympäristöjen ykkösasiantuntija Suomessa. Jo hänen maisema-arkkitehtuurin lopputyössään syntyi videopelin luomiseen sopiva pelkistys koko Suomen luonnosta. Sen pohjalta tietokonepelien rakentajat voisivat lähteä rakentamaan suomalaiseen maisemaan sijoittuvaa pelimaailmaa.  

”Luonnonympäristön mallintaminen vaatii uudenlaisia mallinnusfilosofioita ja menetelmiä. Ne tulevat todennäköisesti rakentumaan tietokonepelien pelimoottoriteknologian päälle”, Lemmenlehti ennustaa. 

Lemmenlehden opinnäytteen kuvitteellinen Fineland oli kehikko Suomen digitaaliselle luontomallille. Se huomioi säätilat, vuodenaikojen vaihtelun ja kasvien kasvamisen vuosien saatossa.

Digitaalisen luontomallin avulla kaupunkisuunnitelmia voisi tutkia tulevaisuuden tilanteessa, kun puut ovat kasvaneet täyteen mittaansa, tai marraskuisessa räntäsateessa nykyisten auringonpaisteisten arkkitehtivisualisointien sijaan. Tietokonepelien teknologioita voisi hyödyntää jopa eri eläinlajien, esimerkiksi pölyttäjähyönteisten, elinolojen tutkimisessa tai liikkumisen simuloinnissa. 

Lemmenlehden tulevaisuuden haaveena on koko fyysisen Helsingin kattava digitaalinen kaksonen, jossa luonnonympäristö olisi mallinnettu samanlaisella pieteetillä kuin esimerkiksi Grand Theft Auto 5 -tietokonepelin 120 neliökilometrin laajuinen pseudo-Kalifornia Hollywoodin kukkuloineen ja viinitarhoineen. 

Tietokonepelit ovat hyvä kirittäjä digitaalisten maisemasuunnittelutyökalujen kehittäjille.

”Tätä nykyä maailman koetuimmat maisemat eivät ole oikeaa luontoa, vaan esimerkiksi GTA5-pelin virtuaalisia maisemia”, Lemmenlehti arvioi.

Myös resurssit ovat peliteollisuudessa omaa luokkaansa. Esimerkiksi GTA5-pelin luontoa mallinsi 30-henkinen tiimi yli kahden vuoden ajan.

Forum Virium Helsingin B.Green -hanke kokeilee Kalasatamassa uudenlaisia tapoja mallintaa luonnonympäristöä digitaaliseen muotoon ja hyödyntää malleja suunnittelussa.

Yksi Lemmenlehden ideoimista kokeiluista tehtiin startup-yritys Anarky Labsin kanssa. Lauri Lemmenlehti näki virtuaalilaseillaan näkymän korkealla ilmassa lentävän dronen lintuperspektiivistä.

Kaupungin viherympäristön kartoitus käy näin nopeasti: drone paikantaa puut kartalle, ja maisema-arkkitehdin tehtäväksi jää puulajin tunnistaminen ja puun koon määrittäminen lisätyn todellisuuden AR-lasien kautta sijoitetulle virtuaaliselle puulle. Tulevaisuudessa lajinmäärityskin voidaan automatisoida.

Toisessa B.Greenin kokeilussa Kalasataman asukkaat pääsevät tutkimaan, miltä Sompasaaren rakenteilla oleva Loviseholminpuisto näyttää valmiina. Omalla mobiililaitteella toimiva lisätyn todellisuuden sovellus näyttää kännykän ruudulla, miltä valmis puisto täysikokoisine puineen tulee näyttämään nykyisessä kerrostalomaisemassa. 

Lemmenlehti uskoo, että tämä on pian kaupunkisuunnitelmien esittelyn arkea: ”Voit mennä omin päin tutkimaan 3D-suunnitelmia paikan päälle. Oma kännykkä tai lisätyn todellisuuden lasit näyttävät, miltä uudisrakennus tai puisto valmiina näyttäisi.”

Kalasataman kaavoittajat ovat harjoitelleet uudenlaista viheralueiden suunnittelua jo B.Greeniä edeltäneessä Virtuaalivehreä-hankkeessa.

”Viheralueilla entistä suurempi merkitys, kun kaupunki tiivistyy”, kertoo arkkitehti Janni Backberg, yksi Kalasataman asemakaavoittajista.

Virtuaalivehreä -projektin työpajoissa alueen kaavoittajat, liikenne- ja maisemasuunnittelijat sekä hulevesiasiantuntijat  kokoontuivat korttelipienoismallin ja alueen katupoikkileikkausten äärelle suunnittelemaan yhdessä, miten julkisia ja yksityisiä viheralueita voisi kytkeä toisiinsa. Kun viheralueista tulee osa katuja ja rakennuksia, tarvitaan tiivistä yhteistyötä.

”Asuinalueen ekologinen järjestelmä muodostuu sekä julkisista puistoista että yksityisistä sisäpihoista. Luonnonympäristöistä pitää rakentaa verkosto, ja kytkeä se jo olemassaolevaan luontoon”, Lemmenlehti kertoo.

B.Green -hankkeen kehitteillä olevilla digityökaluilla yhteistyö on entistä helpompaa, ja myös alueen tulevat asukkaat saadaan mukaan suunnitteluun. Kalasataman kaavoittajien odotukset hankkeelle ovat korkealla.

”Toivottavasti meillä on pian käytössä myös luonnonympäristön sisältävä digitaalinen kaksonen pohjoisen Kalasataman alueesta”, toivoo Backberg.

Digitaalisen luontomallin avulla voisi näyttää asukkaille, miltä alue näyttää 40 vuoden kuluttua. Vihersuunnittelijat taas voisivat simuloida alueen tuulisuutta tai mallintaa sadeveden valuntaa jo suunnitteluvaiheessa.

”Helsingissä panostetaan paljon ympäristön suunnitteluun. Toivon että digitaalisilla luontomalleilla saadaan positiivinen sysäys suunnittelun laatuun”, Lemmenlehti pohtii.

Kalasataman eteläosa on kaavoitettu jo vuosia sitten. Nyt rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa, ja uusi Sompasaaren alue miellyttää Lemmenlehden silmää. Monen alueella kävijän ensimmäinen havainto on kuitenkin merenranta-alueen tuulisuus. 

”Kokonaisuutta voisi parantaa entisestään fiksulla viherrakentamisella rakennusten välissä”, Lemmenlehti pohtii. 

Helpointa laadukkaan vihreän infran synnyttäminen onkin, kun se otetaan huomioon jo paljon ennen rakentamista, alueen asemakaavaa laadittaessa.

Teksti: Petja Partanen
Kuvat: Maija Astikainen

Nopeiden kokeilujen malli on vakiintunut osaksi suurten kaupunkien työkalupakkia Suomessa. Kun kaupungit käyttävät nopeita kokeiluja palvelujensa kehittämiseen, ne saavat käytännön kokemuksia uusista ratkaisuista jo ennalta. Malli on kevyt ja ketterä tapa tuoda yhteen erilaisia toimijoita. Se tarjoaa erityisesti pienille yrityksille mahdollisuuden tulla mukaan kaupunkien kehittämistyöhön matalalla kynnyksellä.

Helsingin kaupunki on hyödyntänyt mallia esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, opetusalan ja liikkumisen palvelujen kehittämisessä. Kalasataman ja Jätkäsaaren kaupunginosissa on tehty yhteensä noin 50 nopeaa kokeilua.

Nopeiden kokeilujen malli kehitettiin alun perin osana 6Aika-strategiaan kuuluvaa Fiksu Kalasatama -ohjelmaa.

Oppiminen on olennaista nopeissa kokeiluissa. Aidossa kaupunkiympäristössä tehdyt kokeilut luovat ymmärrystä uusista ratkaisuista ja teknologioista. Erityisesti kaupungeille on tärkeää pysyä ajan tasalla uusimmista teknologioista, niiden mahdollisuuksista ja haasteista.

Yritykset saavat kokeiluista käyttäjäpalautetta sekä arvokkaita oppeja tuotekehitykseensä ja liiketoimintamalleihinsa. Osa kokeiluista on johtanut laajempiin yhteistyöhankkeisiin ja joissain tapauksissa suoriin asiakkuuksiin. Kokeilu voi johtaa myös ratkaisun hylkäämiseen tai uudelleen suuntaamiseen ennen kuin ratkaisun työstämiseen käytetään paljon resursseja, mikä sekin on arvokas tulos kokeilulle.

Oppeja kertyy myös mukana olevalle verkostolle. Kokeilussa voi tyypillisesti olla mukana alueen toimijoita, kaupallisia kumppaneita tai teknologiakumppaneita.

1. Stavangerin kaupunki otti mallin käyttöön Norjassa kaksi vuotta sitten. Kaupunki halusi saada startup-yritykset tiiviimmin mukaan kaupungin kehittämiseen. Nyt Stavangerissa on meneillään toinen nopeiden kokeilujen kierros, jossa teemana on matkailupalvelujen kehittäminen.
2. Healthy Liveable Neighbourhoods -projektissa nopeita kokeiluja hyödynnetään vihreän infrastruktuurin ja kaupunkiviljelyn kehittämisessä. Forum Virium Helsinki koordinoi kokeiluja, mukana ovat Kööpenhamina, Stavanger ja Kristiansand, Suomesta myös Vantaan kaupunki. Opit kokeiluista jaetaan Nordic Smart City -verkoston kaupunkien kanssa. Ohjelma tarjoaa puitteet myös yhteistyölle kaupunkien kesken.
3. Tallinna aloittaa syksyllä 2021 nopeiden kokeilujen ohjelman B.Green-projektissa, jossa kehitetään niin ikään vihreän infrastruktuurin ratkaisuja.
4. Suomessa Itämerihaaste käytti viime vuonna nopeita kokeiluja hakiessaan uusia ratkaisuja Itämeren suojelemiseksi muoviroskalta.
5. Mallia hyödynnettiin tänä keväänä HKL:n innovaatiohaussa, jossa yrityksiltä haettiin ideoita metroasemien palvelujen ja viihtyisyyden edistämiseksi.

Joko tutustuit Pocket Book for Agile Piloting -julkaisuun? Julkaisu tiivistää parhaat opit nopeista kokeiluista Helsingissä.

Kuvan tiedot: Granlundin Green Kalasatama -kokeilussa hyödynnetään lisättyä todellisuutta. Kokeilu tehdään Kalasataman merellisessä ja tiiviisti rakennetussa Sompasaaressa. Kuvaaja: Vesa Laitinen.

Vuonna 2013 käynnistynyt Fiksu Kalasatama -hanke päättyy kesäkuussa 2021. Hanke teki kokeiluista vakiintuneen tavan kehittää kaupunkia, ja sen oppeja hyödynnetään nyt Helsingin kaupunkiuudistusalueilla ja ulkomailla asti. Hankkeen loppujulkaisu kertoo, millainen on Helsingin arvostettu smart city -kaupunginosa ja miten sitä on kehitetty.

Helsinki aloitti syksyllä 2013 Fiksu Kalasatama -hankkeen tavoitteena tehdä Kalasatamasta älykkään kaupunkirakentamisen mallialue, Helsingin smart city -kaupunginosa, jota kehitetään yhdessä asukkaiden, yritysten, kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Kalasatamassa on edistetty ja kokeiltu tulevaisuuden ratkaisuja, jotka tekevät arjesta sujuvampaa ja tukevat ilmastotavoitteita.

“Fiksu Kalasatama -hanke toi yhteen kaupungin virkamiehet, yritykset, asukkaat ja tutkijat. Kalasatamassa fiksuuden lähtökohtana on arjen sujuvuus. Siksi on ollut oleellista, että yhteistyö eri osapuolten välillä on ollut tiivistä ja että uusia ratkaisuja on päästy testaamaan aidossa kaupunkiympäristössä”, kertoo Fiksu Kalasatama -hankkeen ohjelmajohtaja Kerkko Vanhanen Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingistä.

Fiksu Kalasatama -hanke osoitti, miten kaupunkia voidaan kehittää ketterästi kokeillen: parhaiksi havaittuja älykaupungin ratkaisuja sekä kehittämisen oppeja viedään seuraavaksi Pasilaan ja kaupunkiuudistusalueille: Mellunkylään, Malmille ja Malminkartano-Kannelmäkeen. 

Alueella on toteutettu useita innovaatiohankkeita sekä 25 nopeaa kokeilua, joissa käynnistyneitä teemoja kuten tilojen jakamistaloutta, vihreää infrastruktuuria ja esimerkiksi ruoan hiilijalanjäljenilaskentaa Helsinki edistää hankkeissa jatkossakin.

Julkaisu kertoo, miten Kalasatamaa on kehitetty innovaatioalustana ja esittelee hankkeen keskeisiä kaupunkikehityksen teemoja, joita ovat: