Fiksu kaupunki muutti lähiöt kokeilualustoiksi

Kolmivuotinen Fiksu kaupunki – Helsinki Innovation Districts -hanke toi innovaatiotoimintaa uusilta alueilta lähiöihin ja Pasilaan. Toiminta jatkuu nyt muissa hankkeissa.

Fiksun arjen ratkaisuja ja toimivaa kaupunkitilaa kehitettiin Fiksu kaupunki – Helsinki Innovation Districts (Fiksu kaupunki) -hankkeessa Pasilassa, Malmilla, Malminkartanossa ja Mellunkylässä. Kalasataman ja Jätkäsaaren kaltaisten uusien alueiden sijaan innovaatiotoimintaa tuotiin nyt lähiöissä sijaitseville kaupunkiuudistusalueille. Niiden tarpeet ja toimijaverkostot ovat erilaisia kuin uusien alueiden, mutta samat menetelmät tukevat innovaatiotoimintaa näilläkin alueilla. Teemat ja tekemisen painopisteet vain ovat erilaisia. 

Fiksu kaupunki -hanke toteutti kolme kokeiluohjelmaa, jotka tukivat kaupungin, yritysten, asukkaiden ja muiden toimijoiden yhteistyötä eri teemoista käsin. Kokeilut ovat konkreettinen tapa käynnistää kaupunkitilan uudistuksia ja näyttää asukkaille, että kaupunki on kaupunginosassa läsnä. Yrityksille kokeilut tarjoavat ketterän tavan testata omia ratkaisujaan aidossa ympäristössä kaupunkilaboratorioissa.

Hanke toi kaupunkitilaan yli 20 fiksujen ratkaisujen kokeilua, joiden toteutuksesta ja toimivuudesta yritykset saivat käytännön kokemusta sekä palautetta niin asukkailta kuin kaupungin asiantuntijoiltakin. Kokeiluohjelmien rooli onkin tuoda yhteen yrityksiä, kaupungin asiantuntijoita, tutkijoita ja asukkaita. Tavoitteena on aina oppia ja oivaltaa yhdessä mahdollisimman paljon uusista ratkaisuista ja tehdä tämä avoimesti opittua jakaen.

”Kokeilut auttavat meitä kaupungilla kehittämään omia prosesseja”, sanoi Malmin projektijohtaja Kimmo Kuisma Helsingin kaupungilta Fiksu kaupunki -hankkeen päätöstilaisuudessa.

Kaupunkilaboratoriot esikaupungin naapurustoissa erosivat toisistaan niin infrastruktuuriltaan kuin tarpeiltaankin. Tämä huomioitiin ratkaisuissa, joita alueilla kokeilujen avulla kehitettiin. Malminkartanossa fokus oli kaupunkivihreässä ja tyhjissä tiloissa, Mellunkylässä puurakentamisessa ja oleiluun kannustavissa, lapsille ja nuorille suunnatuissa ratkaisuissa, Pasilassa opastuksessa ja Malmilla valaistuksessa ja ulkotilojen käytössä.

Toimintaa sidottiin entistä tiiviimmin kaupungin omaan kehitystyöhön, kuten katujen ja aukioiden uudistuksiin. Lisäksi Fiksu kaupunki -hanke kokeili ennakkoluulottomasti uusia menetelmiä ja katsoi tulevaisuuden kaupunkiin yhdessä yhteistyöverkoston kanssa.

Kokeilujen opit ohjasivat kaupungin investointeja näyttämällä, millaiset ratkaisut toimisivat alueella. Kokeilujen myötä uudenlaisten ratkaisujen toteutettavuudesta  saatiin lisää tietoa ja kannattavuuden arviointi helpottui. Samalla toimivimpia ratkaisuja saatiin kehitettyä eteenpäin, kun kaupunki investoi niiden kehittämiseen. 

Esimerkiksi Ala-Malmin puistossa kokeiltu elämysvalaistus laajeni kokeilun jälkeen, kun Helsingin kaupunki tilasi uuden interaktiivisuutta hyödyntävän valaistuksen suunnitelman koko Malmitalon ulkotiloihin. 

Kaupunki investoi myös usealla alueella viihtyisyyttä parantaviin modulaarisiin ja vehreisiin, väliaikaisiin pop up -tiloihin, joita toteuttivat Raivio Bumannin Parkly ja Innogreenin viherseinäratkaisut. Pop-up toteutuksiin kehitettiin monenlaisia toiminnallisuuksia, joita kaupunkilaiset olivat toivoneet lähialueilleen ja sijoittelussa kuultiin paikallisia. Alueilla mietittiin myös, miten toiminta ulkotilassa voi tukea kaupungin palveluita, kuten kirjastoja ja nuorisotaloja. Investoinneilla kehitettiin myös uusia palvelumalleja yhteisöllisyyttä tukevalle kaupunkiviljelytoiminnalle.

Parkly on palkittu sittemmin 2024 Helsinki-Uusimaa Regional Council Business Awardsilla startup-kategoriassa.

Inspiraatiota työhön on hyvä kerätä paitsi läheltä myös toisista kaupungeista. Fiksu kaupunki -hanke haki oppeja ja vertailukohtia pohjoismaisten ja eurooppalaisten innovaatioalueiden toimintamalleista sekä alueilla toteutetuista ratkaisuista. Fiksu kaupunki -tiimi vieraili hankkeen aikana Oslon uusilla alueellisilla innovaatiokampuksilla, Berliinissä Tegelin lentokentän alueella ja  Kööpenhaminan uusilla alueilla Nordhavnissa, Jernbanebyenissä ja Ørestadissa sekä vanhemmassa Nørrebron kaupunginosassa. Oslon ja Berliinin reissuilta opit jaettiin myös blogiteksteinä muille kaupunkikehittäjille.

Osallistava ennakointi oli läpi hankkeen tärkeä työkalu yhteiskehittämiselle ja tiiviille sidosryhmäyhteistyölle. Syksyllä 2023 Uusi kaupunki -kollektiivin kanssa toteutettu ennakointiprosessi tuotti radikaalin optimistisia polkuja tulevaisuuteen sekä ideakimppuja ohjaamaan yhteistyötä kaupunkiuudistusalueilla tulevinakin vuosina.

Fiksu kaupunki -hankkeen teemoja edistämään ja työtä laajentamaan on käynnistynyt viisi uutta hanketta. Monet alkuvaiheen tulevaisuustyössä tunnistetuista kehitystarpeista toteutuvat näiden projektien myötä, joten Fiksu kaupunki -hankkeen työ jatkuu ainakin vuoteen 2028 asti. Yksi Fiksun kaupungin teemoista ponnistaneista hankkeista, kaksivuotinen kiertotaloutta ja jakamistaloutta kortteleissa edistänyt Circular Green Blocks, päättyi syksyllä 2023. 

”On hienoa, että yhteistyö alueverkostojen ja kaupungin toimialojen, yritysten ja kaupunkilaisten kanssa jatkuu Fiksu kaupunki – Helsinki Innovation Districts -hankkeen alueilla. Kaupunkiuudistus, yhteistyö ja innovaatiotoiminta tarjoavat raamit radikaalin optimististen tulevaisuuksien luomiselle”, sanoo kehityspäällikkö Kaisa Spilling Forum Virium Helsingiltä. 

Seuraavat vuodet kaupunkiuudistusalueiden kaupunkilaboratorioissa keskitytään vehreän kaupungin kehittämiseen: Pilot Green -hanke tuo esimerkiksi Malminkartanoon rakentuvalle kokeilutontille vihreän infrastruktuurin kokeiluja ja vuoden 2024 alussa käynnistyvä GreenIn Cities edistää innovatiivisia suunnitteluratkaisuja ja ilmastonmuutoksen huomioivia viheralueiden toteutuksia Malmilla. 

Urbaani ruoka ja hyvinvointi ovat tärkeässä roolissa, kun kehitetään eläviä ja houkuttelevia kaupunkiympäristöjä. Urban&Local-hankkeessa yhteistyötä ja kokeiluja tehdään esimerkiksi Ylä-Malmin torilla, lähiruoan saatavuutta parantaen. 

Syksyllä 2023 käynnistyneessä KauKo – kaupunki kokeilualustana -hanke, jossa kaupunginosat toimivat kaupunkilaboratorioina hyvinvointia, terveyttä ja liikkumista edistäville ratkaisuille.

Fiksu kaupunki -hankkeen innovaatiotoiminnassa on hyödynnetty monenlaisia kaupunkilaboratorioiden toimintaa tukevia menetelmiä ennakoinnista design sprintteihin ja nopeisiin kokeiluihin. Lähiöissä ja kaupunkiuudistusalueilla korostuu sosiaalisen innovaation keskeinen rooli. 

Parhaat käytetyt menetelmät esitellään esimerkkien kera Fiksua kaupunkia kehittämässä -julkaisussa. Julkaisu kokoaa tärkeimmät innovaatiotoiminnan menetelmät ja opit ja antaa konkreettisia esimerkkejä niiden hyödyntämiseen esikaupunkialueilla. 

Fiksu kaupunkikehitys ei ole vain uusien kaupunginosien ilo, vaan sitä tarvitaan kaikkialla Helsingissä. Tulevaisuuden kaupunkia rakennetaan alati kasvavalle kaupunkilaisten joukolle uudistaen vanhaa kaupunki-infrastruktuuria. Kokeileva kehittäminen, jossa asukkaat ovat mukana kehittämässä kaupunginosassaan parhaiten toimivia ratkaisuja ja yritykset pääsevät ketterästi tarjoamaan yllättäviäkin ehdotuksiaan, vastaa erinomaisesti tämän vuosikymmenen keskeisiin haasteisiin. Kokeilutoiminta on myös radikaalin optimistisen tulevaisuuden aktiivista tekemistä. Tällä työllä voimme vaikuttaa kaupunkiimme tulevinakin vuosina.

Paitsi lähiöalueisiin, Forum Virium Helsingin hankkeet keskittyvät jatkossakin myös kantakaupunkiin, kuten Pasilaan ja fiksun kaupunkikehittämisen mallialueisiin Kalasatamaan ja Jätkäsaareen. 

Ylin kuva: The Fluxin tekemästä videosta
Muut kuvat: Vesa Laitinen